keskiviikko 14. maaliskuuta 2018
Suuttumuksen muisti
Suutuin viime viikolla, koska jouduin vastaanottamaan mielestäni epäreilua kohtelua eräässä asiassa. Ja edelleen, kun vain ajattelenkin tiettyjen ihmisten sanomisia siihen liittyen, olen saman tien raivoissani. Käydessäni salilla on vaikuttavaa huomata, miten suuttuminen jostakin asiasta kiihdyttää mieltä niin, että treeniteho nousee hetkeksi huomattavasti, kunnes puuska mielessä menee ohi. No, olen päättänyt olla antamatta anteeksi, enkä todellakaan aio unohtaa. Luin juuri kirjan, jossa vääryyttä kokenut totesi, ettei aio antaa anteeksi, koska ei usko "vapautuvansa" mitenkään sen avulla. Olen samaa mieltä. Ja ei, en aio keskustella tästä asiasta niiden kanssa, joihin tämä liittyy. Minulla on ihan helvetin paljon parempaakin tekemistä ja vain tämä yksi elämä tehdä näitä asioita, kiitos vain. Suosittelen kaikille miettimään, miten käyttäytyy ihmisiä kohtaan. Siten vältytään tältä. Ei todellakaan ole minun velvollisuuteni keskustella tästä, perkele sentään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti